Sophie Aldred, Steve Cole & Mike Tucker (2020) At Childhood’s End, 290 s.
–
Doctor Who -maailmassa on viime vuosina julkaistu kirjoja, joiden kirjoittajat ovat aikanaan esiintyneet tv-sarjassa. Hyvä esimerkki tästä kirjatyypistä on viime vuonna ilmestynyt Tom Bakerin Scratchman, joka on ihan tolkuttoman hyvä Tohtori-teos.
Tänä vuonna vuoron saa Sophie Aldred. Täytyy myöntää, että luin kirjoittajan esittelyn takaliepeestä vasta koko kirjan luettuani, eli tajusin vasta sitten yhdistää kirjoittajan sarjaan. Aldred esitti Ace-nimistä 7. Tohtorin seuralaista.
At Childhood’s End -kirjassa Ace on Dorothy McShane, keski-ikäinen nainen, joka johtaa A Charitable Earth -säätiötä. Säätiö auttaa ihmisiä globaalisti erilaisissa kriiseissä, mutta pinnan alla Dorothy myös seurailee ulkoavaruudesta maapallolle päätyvien olentojen ja esineiden tilannetta.
Tästä BBC:n mainoksesta voi vähän saada vihiä siitä, millainen tyyppi Ace on nykyään.
- Juonipaljastuksia
Tarina on monimutkainen, ja siinä liikutaan niin maapallolla kuin ulkoavaruudessakin. Kaikki alkaa, kun kuun kiertoradalle ilmestyy avaruusalus, ja valtiot alkavat kilpaillla siitä, kuka ehtii tutkia aluksen ensimmäiseksi. Dorothy/Ace ottaa käyttöön vähän alienteknologiaa, ja pääsee kuuhun astronauttiystävänsä kanssa muutamassa minuutissa.
Kuun lähellä olevalta alukselta löytyy – tadaa! – Tohtori. Vaan eipä löydykään se tuttu 7. Tohtori vaan 13.
Tarina kietoo yhteen Acen tulon tv-sarjaan ja nykyhetkessä tapahtuvat ihmiskaappaukset. Astingirien avaruusalus osoittautuu väliasemaksi, jolta kaapattuja ihmisiä teleporttaillaan maksaville asiakkaille. Ace itse on nuorena (tv-sarjassa) kaapattu vieraalle planeetalle, joten nyt hän saa samalla setviä omaakin menneisyyttään.
Tarina hyppii kahdessa ajassa, vuosissa 1990 ja 2020. Menneisyydessä tulee selväksi, että 7. Tohtori on käyttänyt Acea toisinaan aika tunteettomastikin omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen. Vuodessa 2020 tästä alkanutta riitaa jatketaan tapahtumien ohessa edelleen.
Kirja porautuu Tohtorin seuralaisten ajatteluun. Ace kyseenalaistaa, onko mistään, mitä hän on Tohtorin kanssa tehnyt, ollut mitään hyötyä. Olivatko heidän tekonsa hyviä? Yasmin Khan peilaa itseään Acesta, joka on katkera ja vihainen Tohtorille – onko Yasin tulevaisuus samanlainen? Onko kaikkien Tohtorin seuralaisten?
Tarina seuraa kaapattuja ihmisiä toiselle planeetalle ja monimutkaisten, 30 vuotta aiemmin alkaneiden prosessien myötä tilanne ratkeaa.
- Juonipaljastus päättyy
Vaikken ole katsellut jaksoja, joissa Ace on mukana, saan hänestä kirkkaan käsityksen kirjaa lukiessani. Hän on toiminnan ihminen, joka ei pelkää käyttää itse rakentamiaan pommeja tai muuta kättä pidempää. Hän keskittyy työn alla oleviin asioihin ja saattaa tulla talloneeksi muiden tunteita näin tehdessään.
Keski-ikäistyneen seuralaisen ja regeneroituneen Tohtorin suhde on mielenkiintoinen. Samalla nykyiset seuralaiset joutuvat asettamaan itsensä osaksi jatkumoa. Ehkä he eivät olekaan niin ainutlaatuisia?
Tarina on hyvää, toimintapainotteista scifiä. Ainut, mikä vähän häiritsee, on toisinaan huolittelemattomalta vaikuttava tekstiasu. Ainakin kerran kirjassa viitataan keskusteluun, jota on ilmeisesti viimeiseen versioon muutettu sen verran, ettei viittaus ihan osu kohdilleen. Myös painovirheitä löytyy liikaa.
Joka tapauksessa tämä on kirja, joka on ilo lukea joskus uudestaan. Tapahtumia ja yksityiskohtia piisaa niin, etä unohdan varmasti niistä suuren osan ennen seuraava lukukertaa. Sen lisäksi tarina on yksinkertaisesti nautittavaa luettavaa.
Kukakirja 