Aliens Among Us, episode 2

James Goss (2017) Aliens & Sex & Chips & Gravy. Aliens Among Us, episode 2. Big Finish Productions.

Tyler Steele on saanut töitä Cardiffin pormestarin toimistosta. Hänestä on kivasti hyötyä Torchwoodille, joka kaipaa silloin tällöin apuja korkeilta, poliittisilta tahoilta.

Mutta ei vielä: nyt Gwen Cooper ja herra Colchester tutkivat varakkaan ja vaikutusvaltaisen Ro-Jeddan tyttären polttareita. Sillä niissä on jotain todella omituista.

  • Juonipaljastuksia

Okei, Ro-Jedda on toiselta planeetalta. Täten myös hänen tyttärensä ystävineen ovat; Sorva-planeetalta on saapunut sorvix-nimistä kansaa Cardiffiin vaikka kuinka paljon.

Sorvixeilla on kiinnostava metabolia. He saavat parhaat kiksit aspiriinista. Toisaalta he syövät myös ihmisiä.

Torchwood päätyy hieman epämääräiseen, diplomaattiseen rakoon kuljettelemaan Ro-Jeddan humalaista tytärtä ympäri kaupunkia. Samalla setvitään lemmenasioita. Miten neuvoa tyttöä, joka ei haluaisi naimisiin hänelle valitun miehen kanssa, mutta jonka äiti on ihmissyöjä?

Gwen Cooperin tilanteesta selviää lisää. Erittäin väkivaltaisella tavalla. (On muuten todella kiiteltävä näyttelijöiden roolitusta. Se, mikä Gwenissä on koko ajan vähän häirinnyt, on ihan tahallista kuuntelijan tökkimistä.)

  • Juonipaljastus päättyy

Aliens & Sex & Chips & Gravy on täynnä aikuisten ja teinien välistä skismaa ja humalahakuista juomista. Torchwood päätyy lastenvahtien hommaan, mikä ei ilahduta heistä ketään.

Jakso on arkinen ja korostaa Cardiffin muuttumista. Nyt kaupunki on pysyvästi sekä ihmisten että muiden älyllisten olentojen koti. Torchwood ei voi vain vangita, tappaa tai häätää alieneita. Heidän kanssaan on elettävä joka päivä.

Aliens Among Us, episode 1

James Goss (2017) Changes Everything. Aliens Among Us, episode 1. Big Finish Productions.

Tätä olen lykännyt, mutta nyt on sen aika: alan kirjoittaa Torchwoodin viidennestä kaudesta eli kuunnelmina julkaistusta Aliens Among Us -sarjasta. Kuunnelmat on tuottanut Big Finish vuonna 2017, ja tätä kirjoittaessani odotan jatkoa Torchwoodin kutoskaudelle God Among Us.

Aliens Among Usissa on 12 jaksoa, jotka on julkaistu kolmena neljän CD:n boksina. Kuunnelmat ovat tietysti näyteltyjä ja niissä on mahtava musiikki- ja äänimaailma. Rakastan näitä, joten kaikkea kirjoittamaani kannattaa lukea siitä näkökulmasta.

  • Juonipaljastuksia

Jakso 1: Changes Everything.

Muistattehan Torchwood TV-sarjan ensimmäisen osan, Everything Changes? Siinä saamme astua salaisen järjestön sisään Gwen Cooperin seurassa, ja hubin mysteerit avautuvat meille samaa tahtia kuin Cooperille.

Lähes samalla tavalla nimetty Changes Everything vie meidät samaan tapaan Torchwoodin sisään uuden henkilön, toimittajan töitä etsivän Tyler Steelen mukana. Hän tosin joutuu mukaan tahtomattaan: Gwen kaappaa hänet kesken työpäivän, ja koko kuunnelma alkaa hurjalla takaa-ajolla Cardiffin läpi.

Käy ilmi, että Torchwoodia rakennetaan uudelleen. Tyler pääsee maan alta kaivettuun hubiin, jossa lähes kaikki on hengenvaarallista:

“Looks like a bomb’s hit it.”

“Oh, it has, young man, it has.”

Uusi Torchwood tarkoittaa uutta tiimiä. Meillä on tietysti Gwen ja Jack Harkness, mutta myös Mr Colchester, yhdistelmä virkamiestä ja kaikennähnyttä avaruuskyynikkoa, joka ohimennen, teetä juodessaan, saattaa irrotella päitä vihamielisiltä alieneilta.

Aliens Among Us -sarjassa on yhtenäinen juoni läpi kahdentoista jakson, mutta jaksoilla on myös oma tarinansa. Changes Everything pureutuu Cardiffissa puhjenneeseen rasismiin ja hyökkäyksiin turvapaikanhakijoita kohtaan. Tyler Steele on tutkinut asioita kirjoittaakseen niistä läpimurtoartikkelinsa ja päästäkseen kiinni toimittajanhommiin. Torchwoodilla on omat syynsä kaapata hänet ja tarjota hänelle jopa töitä. Kaikki ei tietenkään suju ihan niin kuin voisi toivoa.

Jaksossa on seksiä ja väkivaltaa, Torchwoodin koossa pitävää huumoria sekä surullisia viittauksia menneeseen (hubissa juodaan vain teetä, ei koskaan enää kahvia). Mutta ennen kaikkea Torchwood imaisee mukaansa mysteereillä, joista pienin ei ole Gwen Cooperin muuttunut käytös.

Myös Jackillä on paljon pureskeltavaa. Hänen Cardiffinsa on peruuttamattomasti toinen.

  • Juonipaljastus päättyy

Torchwood on hauska, nokkela ja täynnä toimintaa. Samalla tämä uusi Torchwood on ajassa ja yhteiskunnassa kiinni. Cardiff ei enää ole vain alieneiden ohikulkupaikka vaan eriplaneettaisia olentoja on muuttanut kaupunkiin asumaan suurina joukkoina. Torchwood joutuu tekemään heidän kanssaan yhteistyötä ja sotkeutumaan kaupungin politiikkaan.

Rikkinäinen ja alimiehitetty Torchwood juoksee sammuttelemassa paloja ja on koko ajan puoli askelta jäljessä. Uusiin tiimiläisiin (heitä tulee sarjan mittaan lisää) on helppo tottua. He ovat hyvin kirjoitettuja, hyvin näyteltyjä, aitoja ja persoonallisia. Erityisen rakastettava on virkamies-seikkalija Mr Colchester.

Hauskana lisänä kuunnelma-CD:issä on näyttelijöiden haastatteluja jaksojen lopuksi. Ne avaavat uuden Torchwoodin luomista ja yhteistyötä jaksojen taustalta. Samalla ne kertovat myös fanien lojaalisuudesta ja tekijöiden peloista: onko kaikki tämä uusi sellaista, että fanit hyväksyvät Torchwoodin yhä. (Ei hätää, kyllä on.)

Hidden (Steven Savile)

Steven Savile (2008) Hidden. Torchwood Tales. Read by Naoko Mori.

Äänikirja Hidden on osa Torchwood Tales -kokoelmaa. Lähes kahden ja puolen tunnin mittaisen kirjan lukee Toshiko Satoa näyttelevä Naoko Mori.

Lukijan rytmi ja artikulaatio jotenkin häiritsee kuuntelemista aluksi, mutta siihenkin tottuu. Vauhdikkaasti etenevissä kohtauksissa tosin ärsyttää jäädä kuuntelemaan, mitähän lukija mahtoikaan sanoa.

  • Juonipaljastuksia

Hidden käyttää Torchwoodissa toistuvaa teemaa: Jack Harkness katoaa ja muissa herää epäilys, että pahoilla teillähän kapteeni taas on. Hänestä uskotaan heti pahinta mahdollista, ja kun poliisi vangitsee Jackin epäiltynä murhasta, tiimi alkaa selvittää juttua tietämättä ketä uskoa.

Juoni kietoutuu DNA:n ja salaseurojen ympärille. Osittain tarinassa on vahvat Da Vinci -koodi -vibat, vaikkeivät latinan kielellä nimetyn salaseuran jäsenet sentään ole munkkeja.

Porukkaa kuolee oikealla ja vasemmalla, ja Iantokin joutuu sairaalaan varsin vakavan murhayrityksen seurauksena. Toshiko selvittää lähes koko jutun yksin hubissa sillä välin, kun muut kuljeskelevat vaarallisesta tilanteesta toiseen. Lopulta kyse ei ole mistään maan ulkopuolisesta eikä ehkä edes rikollisestakaan (niitä murhia ja murhayrityksiä lukuunottamatta).

  • Juonipaljastus päättyy

Toshikon tiedonhankintakyvyt ovat kirjassa isossa roolissa. Aika paljon aikaa käytetäänkin erilaisten arkistomateriaalien lukemiseen ja päättelyketjujen avaamiseen. Tällaisten kohtauksien seuraaminen kuuntelemalla on varsin raskasta, kun yrittää muistaa, minkä niminen missäkin aineistossa mainittu tyyppi olikaan tehnyt ja mitä.

Kirjassa on muutenkin äänikirjaksi epäselviä kohtia. Useinkaan ei esimerkiksi sanota ääneen, kuka puhuu. Dialogin seuraaminen jää täysin lukijan eläytymisen varaan; tulkitsemalla hänen ääntään voi päätellä, milloin puhuja on Gwen, milloin Owen tai Ianto.

Ydinjuoni on kiehtova, mutta Torchwoodin aika menee enimmäkseen toiminnallisissa kohtauksissa, jotka eivät vie johtolankojen selvittelyä kauheasti eteenpäin. Tarina olisi vaatinut vähän rakenteellista ryhtiä ollakseen sujuvaa kuunneltavaa.

Cold Vengeance (Matt Fitton)

Matt Fitton (2017) Cold Vengeance. Full cast audio drama. Big Finish Productions.

Kymmenennen Tohtorin ja Rose Tylerin tie vie laskettelemaan. Tohtori lukitsee Tardiksen lähimpään riittävän kylmään kohteeseen. Mutta ei tästä laskettelureissua tule: pari löytää itsensä kylmävarastosta, suuresta aluksesta täynnä hitaasti sulavaa pakasteruokaa.

Kaikista kuuntelemistani Tohtori-kuunnelmista tässä on selvästi suoraviivaisin ja puisevin juoni. Mitään tuttua tohtoriutta en keskusteluista löydä, ja Rosekin taantuu vain jatkuvasti huohottavaksi ja paikasta toiseen säntäileväksi sivuhenkilöksi.

  • Juonipaljastuksia

Kylmävarasto sulaa, koska siellä on varkaita. He etsivät kaviaaria, josta saa hyvän hinnan laittomilla markkinoilla. Samalla kun jää sulaa, sen alta kuitenkin paljastuu 500 vuotta vanha salaisuus: marsilaiset jääsoturit ovat joutuneet alukseen lähiplaneetalta louhitun jään mukana.

Jääsoturit ovat tv-sarjassa paikoin hyvinkin pelottavaa ja outoa porukkaa, mutta Cold Vengeance ei tarjoa muuta kuin hitaasti ajattelevia, sihiseviä ja kuiskailevia otuksia. Oikeasti, onko jääsoturien ääni tv-sarjassa yhtä ärsyttävä? Kuunnellessani sihinää, kuiskaamista ja puhinaa (kuulostaa siltä kuin koko porukka hyperventiloisi nenän kautta) tahtoisin lopettaa koko kuunnelman kesken.

Tarina etenee suoraviivaisesti ongelmasta kohti ratkaisua. Mitään kovin ihmeellistä siinä ei ole.

  • Juonipaljastus päättyy

Olen vähän pettynyt David Tennantin ja Billie Piperin yhdessä esittämiin Doctor Who -kuunnelmiin. Heille ei ole kirjoitettu kunnollista draamaa eikä heiltä oikein irtoa muuta kuin rooliensa läpiluku.

Matt Fittonin kirjoittama tarina olisi vaatinut klassisen Russell T Davies -uudelleenkirjoittamisen, jotta se olisi kantanut. Koossa tuntuu olevan vasta synopsis, jonka päälle pitäisi kirjoittaa ihan oikeasti hengittäviä henkilöhahmoja.

Time Reaver (Jenny T Colgan)

Jenny T Colgan (2017) Time Reaver. Full cast audio drama. Big Finish Productions.

Kymmenennen Tohtorin ja Donna Noblen kuunelmasarjan toinen jakso, Time Reaver, vie päähenkilöt Calibrikselle. Calibris on mekaaninen planeetta, josta saa mitä tahansa liikkumiseen tarvittavaa mekaniikka – ja nyt Tohtori tarvitsee varaosan Tardikseen.

Kuunnelma on hyvin kirjoitettu ja siinä on kiinnostava aikaelementti. Mutta kuunnelman alienpahiksella on niin ärsyttävä ääni, että harvoin tätä tulee kuunnelluksi. Ihan kauheaa kähinää ja mölinää, josta ei paikoin saa mitään selvää. Uh.

  • Juonipaljastuksia

Calibrikselta löytyy aikanarkkareita, jotka ampuvat itseään aseella, joka muuttaa ajan subjektiivista kokemusta. Näin he pyrkivät saamaan hyvät hetket kestämään ikuisesti (ja ne kestävätkin, kunnes kokija kuolee nälkään).

Aika-ase on tietysti myös kauhea kidutusväline, koska se saa uhrin kokemaan mitä tahansa kipua lähes ikuiselta tuntuvan ajan. “This is worse than not good”, sanoo Tohtori ja tarttuu toimeen. Luvassa on vaarallisia tilanteita ja yllättävä löydös – aseiden takana ei olekaan pahuus vaan ihan hyvät aikomukset.

Lopuksi kaikki löydetyt aseet on tuhottava. Mutta miten? Tardikseen aika-aseita ei voi viedä, sillä se olisi “kuin laittaisi haarukoita mikroaaltouuniin”. Calibrikselta ei löydy riittävän luotettavaa paikkaa aseiden säilyttämiseen, joten estääkseen niiden päätymisen vääriin käsiin Tohtori ampuu jokaisen panoksen itseensä.

Tämän jälkeen Tohtorilla on tietysti edessään varsin tylsiä vuosisatoja aseen vaikutuksen lakkaamista odotellessa. Niiden aikana hän kaipaa lukemista, joten seuraavaksi hän lähtee viemään Donnaa kirjastoon (mikä mukava aasinsilta tv-sarjaan).

  • Juonipaljastus päättyy

Calibris on kiehtova, meluisa paikka, jossa kaikki on jatkuvassa liikkeessä. Se on planeetankokoinen asema, jossa mikä tahansa on mahdollista. Siitä tahtoisin nähdä/kuulla enemmänkin.

Kuunnelma ansioituu musiikkien käyttämisellä. Äänimaailma on muutenkin (pääpahista lukuunottamatta) todella hyvin tehty, oltiin sitten baaritappelussa tai trendikkäässä kahvilassa.

Everyone Says Hello (Dan Abnett)

Dan Abnett (2008) Everyone Says Hello. Torchwood Tales. Read by Burn Gorman.

Everyone Says Hello on kahden CD:n mittainen äänikirja (n. 2,5 tuntia), jonka lukee Owen Harperia sarjassa näytellyt Burn Gorman. Gormanilla on ihastuttava tapa olla läsnä kaikessa, mitä hän tekee, eikä äänikirjan lukeminen ole poikkeus. Hän kuulostaa siltä kuin lukisi juuri minulle, juuri nyt, vaikka kirja on kymmenen vuoden takaa.

Dan Abnettin kirjoittama Torchwood on kuivien vitsien ja kiperien tilanteiden Torchwood – eli juuri sellainen, jollaisena olen tiimiä oppinut rakastamaan. Erityisesti Owen ja Jack Harkness saavat runsaasti tilaa heitellä ilmoille kuivakkaita ja toisinaan aggressiivisiakin huomioitaan.

  • Juonipaljastuksia

Tarina alkaa, kun Owen herätetään töihin viiden jäljestä aamulla. Owen ei ole aamuihmisiä. Hän raahautuu kohti hubia, mutta joutuu vähän väliä pysähtymään, sillä ihmiset alkavat kadulla tervehtiä häntä.

Sama ongelma kohtaa Gwen Cooperin: kaikki mahdolliset ihmiset tervehtivät häntä kadulla ja alkavat kertoa hänelle yksityiskohtia elämästään. Jack ei kuitenkaan pidä asiaa tutkimisen arvoisena – kyse on kohteliaisuudesta, ei sentään alienien invaasiosta.

Tämä on jotenkin suomalaisena hyvin helposti samaistuttava ongelma. Onko ihmisten yllättävä kohteliaisuus normaalia? Miten toimia, jos jokainen vastaantulija alkaa tervehtiä?

Pikku hiljaa tilanne tietenkin kärjistyy, ja kohta tervehtijät alkavat jo jahdata niitä, jotka eivät tervehdi toisiaan. Kirjassa on loistavia hetkiä, esim. ääneennaurattava takaa-ajokohtaus kadulla, joka on täynnä hylättyjä autoja. Takaa-ajo matelee autojen välistä ja jalkakäytävien kautta. “How’s it going?” kysyy Toshiko Sato hubista. “Surprisingly slowly”, vastaa Jack.

  • Juonipaljastus päättyy

Tarina on todella hauska ja hyvin kirjoitettu. Kuunneltuna siinä on kuitenkin minulle vähän liikaa henkilöitä. Unohdan jokaisen nimen heti sen kuultuani, joten ties miten monen sivuhahmon elämän seuraaminen pudottaa aika ajoin kärryiltä. Oliko tämä jo joku tuttu? Vai onko tämä nyt eka kertaa tässä?

Torchwoodin porukka on jaettu kahtia siten, että Gwen, Owen ja Jack ovat keskellä toimintaa kentällä ja Toshiko ja Ianto hubissa. Toshiko ja Ianto ovat läsnä lähinnä muutamana sivulauseena, mutta hoitavat he sentään ihan tärkeitä hommia niissä sivulauseissa.

Kaiken kaikkiaan tarina kantaa hyvin. Sen kuuntelee mielellään kerralla läpi, vaikka se viekin sen 2,5 tuntia.

Mr Invincible (Mark Morris)

Mark Morris (2012) Mr Invincible. Torchwood Tales. Read by Tom Price.

Mr Invincible -äänikirja on suoraa jatkoa Torchwood Talesin edelliselle äänikirjalle, Red Skiesille. Red Skiesin päätarinan sivujuonena Jack Harkness saa näynomaisia välähdyksiä omasta menneisyydestään. Yhdessä näistä Gwen Cooper kuolee.

  • Juonipaljastuksia.

Harkness marssii Cardiffin poliisilaitokselle, ja tapaa Andy Davidsonin. Käy ilmi, ettei Gwen olekaan kuollut – vielä. Jack kuitenkin uskoo näkyynsä, ja lähtee selvittämään, miten voisi estää ennustuksen toteutumisen.

Andyllä on Jackille yksi johtolanka: cardiffilainen perheenisä on muuttunut kuolemattomaksi ja toimii nyt kaupungin yksityisenä supersankarina. Pikku hiljaa kaupunki alkaa kärsiä myös aikavääristymistä, joiden seurauksena osa ihmisistä ikääntyy hallitsemattomasti, ja muutama aikuinen muuttuu taaperoksi.

Jack selvittelee omituisten tapahtumien kulkua ja jutun päätekijäksi osoittautuu parheenisä-supersankarin teinitytär. Tyttö ei olekaan niin inhimillinen kuin on kuviteltu. Kaiken muun keskellä Jack pystyy myös ihan äkkiseltään estämään Gwenin kuoleman.

  • Juonipaljastus päättyy

Andyä näyttelevää Tom Pricea on hauska kuunnella. Hän lukee äänikirjan aivan eri ihmisenä, ja esittää vain Andyn vuorosanat tutulla, andymäisellä äänellä. Jouduin jopa tarkistamaan levynkannesta, että kyllä, Tom Price tämä lukija oikeasti on.

Mr Invincible on vähemmän toiminnantäyteinen kuin Torchwood-tarinat yleensä. Nyt puhutaan, selvitellään, kysellään ja päätellään. Tämä on mukavaa vaihtelua normaaliin juoksemiseen ja ammuskeluun. Lopulta Jack Harkness joutuukin turvautumaan enemmän charmiinsa kuin aseisiin tai nopeaan reaktiokykyyn.


Red Skies (Joseph Lidster)

Joseph Lidster (2012) Red Skies. Torchwood Tales. Read by John Telfer.

Minne Jack Harkness lähtee, kun hän poistuu planeetalta Torchwoodin kolmannen kauden lopussa? Kun hänen tekojensa paino on liikaa kannettavaksi? Tähän kysymykseen vastaa osaltaan Red Skies -äänikirja, jonka lukijana on John Telfer.

  • Juonipaljastuksia

Red Skiesin tarina on jäänyt kiehtomaan minua heti ensikuuntelun jälkeen. Siinä Captain Jack yrittää päästä eroon entisestä elämästään ja päätyy planeetalle, jolla ei ole yhteyttä muuhun universumiin. Asukkaat eivät edes tiedä, että on olemassa jotain muuta kuin heidän maailmansa.

Jack juo terveellistä kasvisjuomaa baarissa (planeetalla ei tunneta myöskään alkoholia), kun baarin työntekijä alkaa yllättäen ylistää Torchwoodia. Vähitellen ilmenee, että “Torchwood is God. Torchwood is everything.”

Jack yrittää kysellä lisää tästä Torchwoodista, ja päätyy vankilaan jumalanpilkkasyytteiden kera. Siellä hän tapaa poliisin, jonka saa puhutuksi puolelleen. Yhdessä he aloittavat matkan kohti Torchwoodin temppeliä.

Matkalla poliisi muun muassa paljastaa Jackille homoutensa, josta Torchwood rankaisee kuolemalla. Tiukkapipoinen Torchwood-jumala rankaisee aika monesta muustakin asiasta kuolemalla.

Perillä Jack tapaa vanhan tuttunsa. Torchwoodilla on kuin onkin osuutta asioihin.

  • Juonipaljastus päättyy

En tiedä, johtuuko se vain siitä, ettei John Telfer ole Torchwood-näyttelijä, mutta hänen luentansa alkaa loppua kohden ärsyttää. Hänen tulkintansa raivoavan jumalan äänestä menee niin, yli, etten eläydy tekstiin vaan näen silmissäni näyttelijän huutamassa yksin äänityskopissaan.

Red Skiesin kirjoittanut Joseph Lidster on käyttänyt tarinassa rohkeasti Jackin menneisyyttä ja luonut uutta historiaa Torchwoodille. Vähitellen tarinan edetessä Jack parantuu henkisestä ylikuormituksestaan, vaikkei olekaan todennäköistä, että hän koskaan unohtaa, miten hän pelasti maailman lapsenlapsensa kustannuksella Children of Earth -kauden lopussa.

Lidster tosin sortuu samaan maneeriin kuin niin moni Captain Jackin hahmoa kirjoittanut kirjailija: joka välissä kapteenin kerrotaan virnuilevan (grin). Sana kyllä kuvaa parhaiten tuttua ilmettä Harknessin kasvoilla, mutta ehkä tällainen reilun tunnin äänikirja olisi mahdollista tarpoa läpi myös ilman kymmeniä virneitä.

Fallout (David Llewellyn)

David Llewellyn (2012) Fallout. Torchwood Tales. Read by Tom Price.

Torchwood-maailman sympaattisinta poliisia, Andy Davidsonia, näyttelevä Tom Price on lukenut Fallout-äänikirjan. Lukijat onkin usein valittu vähän sen mukaan, kuka hahmoista tarinassa on etualalla, ja Fallout on kokonaan Andyn käsissä.

  • Juonipaljastuksia

Torchwood on kuollut ja hubi on räjäytetty. Siitä huolimatta (ja vähän sen takiakin) alienien rellestys Cardiffissa jatkuu. Joten, kun Andy Davidson löytää rikospaikalta viitteitä ulkoavaruudellisesta teknologiasta, mitä hän voi tehdä? Hän soittaa Gwen Cooperille Yhdysvaltoihin, muttei saa juurikaan apua. Kenelle minä nyt voin soittaa, kun Torchwoodia ei ole? hän kysyy. “There’s nobody you can call”, Gwen vastaa.

Davidson tapaa murhapaikalta hengissä selviytyneen Yasmin Khanin. Kyllä, tämän hahmon nimi on oikeasti Yasmin Khan. Samannimisestä naisesta tulee 13. Tohtorin seuralainen vuonna 2018 – sattumaako?

Kyseessä on joka tapauksessa eri Yasmin, koska tällä Yasminilla on veli. Veli nyt vain sattuu olemaan muodonmuuttaja-alien, jolla on virus, joka voi tuhota kaiken hiileen pohjautuvan elämän.

Andy ja Yasmin päätyvät sekä pakenemaan että seuraamaan murhaaja-alienia ja tämän kelkkaan hypännyttä, venäläisen Torchwood-vastineen agenttia. Lopputaistelu käydään miekoin Lontoossa, National Galleryssä. Ihanaa, vaikkakin museoesineille vähän tuhoisaa touhua.

  • Juonipaljastus päättyy

Tom Price on mukavaääninen lukija. Aluksi hänen puhetapansa tuo mieleen Andyn kertoilemassa juttua kavereilleen, mutta tarinan edetessä Andy unohtuu. Price on monipuolinen äänenkäyttäjä ja tuntuu tosiaan kertovan juttua enemmän kuin lukevan kirjaa ääneen. Miellyttävää.

David Llewellynin kirjoittamaa tarinaa kuuntelee mielellään. Erityiskiitos kiinnostavista sivuhahmoista – venäläinen agentti etunenässä. Hänen kauttaan päästään sopivasti piikittelemään Torchwoodin epäammatillisia toimintamalleja, joiden suoraa seurausta osa tästäkin sopasta on.


Army of One (Ian Edginton)

Ian Edginton (2012) Army of One. Torchwood Tales. Read by Kai Owen.

Torcwood Tales, tuo kuudentoista CD-levyn aarrearkku täynnä äänikirjoja. Poimin kirjastosta tänään Army of One -tarinan, jonka luke Rhys Williamsia tv-sarjassa esittänyt Kai Owen.

Äänikirja on tosin vähän harhaanjohtava sana. Ensinnäkin tarina on vain yhden CD:n mittainen (1 tunti, 11 minuuttia) ja toiseksi Kai Owen eläytyy lukemiseensa pikkuisen enemmän kuin äänikirjojen lukijat yleensä. Musiikkiakin on.

Näitä äänikirjoja lukemassa on muitakin sarjan näyttelijöitä. Ihan lempparini on Burn Gorman (Owen Harper), jonka ääntä kuuntelisin vaikka maailman tappiin. Näyttelijät eläytyvät tekstiin ja hahmoihin niin, että lukevat jokaisen hahmon vuorosanat erilaisella äänellä. Erityisen hauskaa on kuunnella, miten eri näyttelijät esittävät Jack Harknessia.

Army of One sijoittuu aikaan välittömästi Torchwoodin neljännen kauden jälkeen, ihmeen jälkimaininkeihin. Kaikki ihmiset ovat hetken olleet kuolemattomia, mutta nyt on palattu arkiseen elämään.

  • Juonipaljastuksia

Gwen, Rhys ja Anwen ovat lomalla Washingtonissa. Rhys hakee kaupasta vaippoja, kun FBI saartaa ja pidättää hänet. Hänet lukitaan selliin, joka on täynnä Rhys-nimisiä tyyppejä; toiseen selliin kerätään Gwenejä. Murhia selvittävien agenttien ainoana johtolankana ovat nämä kaksi etunimeä.

Gwen Cooper pääsee kuitenkin Anwenin kanssa pakoon ja alkaa selvittää yhtäkkisiä näkyjään. Niitä seuratessaan hän saapuu rikospaikalle, jossa on tehty erikoinen murha.

Tarina hyppää takaumaan, jossa ovat läsnä kaikki tutut Torchwoodin jäsenet. Selitys Gwenin näyille löytyy alienista, jonka tiimi kuvitteli tuhonneensa jo vuosia sitten.

Loppuratkaisu on tavanomaisesta poikkeava ja kevyt. Hetken se tuntuu liiankin helpolta, mutta toisaalta: mikseivät asiat voisi joskus ratketa ihan luonnostaan?

  • Juonipaljastus päättyy

Tunnin mittainen miniäänikirja on kiva konsepti, koska sen voi kuunnella kerralla kokonaan vähän samoin kuin katsoisi tv-sarjan jakson. Kai Owenin luenta on napakkaa ja paikoin aggressiivista, se kiihtyy ja rauhoittuu tarinan jännitteiden mukana.

Minulle tällainen eläytyvä ja jännitysmusiikilla maustettu äänikirja toimii hyvin. Jonkun toisen mielestä näin vahva lukijan läsnäolo saattaa olla ärsyttävää.


Design a site like this with WordPress.com
Get started