Mike Tucker (2017) Diamond Dogs, 253 s.
–
Diamond Dogs asettuu tv-sarjan aikajanalle kohtaan, jossa Bill Potts on vastikään alkanut matkustella Tohtorin kanssa. Hänellä on takanaan vasta muutama reissu Tardiksessa, ja nyt hän päätyy Saturnuksen kiertoradalle.
Saturnus on tässä vaiheessa ihmiskunnan historiaa muuttunut timanttitehtaaksi, jossa puristetaan timantteja planeetan vahvassa painovoimakentässä. Tohtori ajattelee napata ihan vain yhden pikku timantin juoksevien kulujensa kattamiseen, mutta Bill laukaisee hälyttimen, ja taas mennään.
- Juonipaljastuksia
Saturnuksen kiertoradalla asuu pieni joukko ihmisiä suorittamassa timanttien tuotantoa ja keruuta. Heitä auttaa cancri-niminen laji, jolla on niin kehittynyttä teknologiaa, että heidän avullaan ihmiset pääsevät keräämään timantit Saturnuksen painovoimakentästä huolimatta.
Kaikki sujuu varsin hyvin, kunnes yksi timanttityöläinen katoaa. Ennen katoamistaan hän kertoo havainneensa jotakin suojavarusteidensa ulkopuolella – mutta eihän mikään kai voi elää Saturnuksen valtavassa paineessa?
Saturnuksesta löytyy viisi Ba-El Cratt -nimisen lajin edustajaa. He kertovat olevansa pakolaisia, ja heille annetaan turvapaikka avaruusasemalta. Sitten alkaa sabotointi ja kohta kaikkien henki on vaarassa.
Ihmiskunta on tietämättään sotkeutunut cancrien ja Ba-El Crattien väliseen sotaan, ja kosto on kauhea. Onneksi asemalla on Tohtori, joka keksii keinon toisensa jälkeen.
- Juonipaljastus päättyy
Kirjassa erityisen hyvää on avaruusaluksilla ja asemilla liikkumisen moniaistisuus. Alukset tärähtelevät, kun ovet aukeavat, seinät värisevät, alus narisee. Pidän myös Tohtorin rauhallisuudesta ja siitä, miten hän pääsee keksimään varsin yllättäviä vimpaimia erilaisten hätätilanteiden ratkaisuiksi.
Bill Pottsin rooli jää harmillisen vähäiseksi. Hän lähinnä ihmettelee ja ällistelee. Bill pääsee toimimaan kerran koko kirjan aikana, ja silloinkin vain seuraten Tohtorin ohjeita. Ainut, mitä hän yrittää koko ajan tehdä, on näyttää Tohtorin silmissä älykkäältä.
Ymmärrän, että Bill on vasta aikamatkailu-uransa alussa. Oma käsitykseni hänestä ei kuitenkaan ole koskaan ollut ihan näin passiivinen.
Kirja on nopealukuinen ja mainio avaruustarina. Monet painovirheet vähän söivät lukunautintoa. Ihmettelin muuten myös yhden päähenkilön nimeä; Laura Palmer tuntuu olevan väärän TV-sarjan henkilöiden seurassa.
Kukakirja 