Trace Memory (David Llewellyn)

David Llewellyn (2008) Trace Memory.

Torchwood-kirjasarja, osa 5.

Trace Memory, Torchwood-kirjasarjan viides osa, alkaa vuodesta 1953. Joukko satamatyöläisiä on hälytetty töihin keskellä yötä vastaanottamaan kontin jotakin. Kontin päällä lukee Torchwood.

  • Juonipaljastuksia

Kontti räjähtää ja yhtä lukuunottamatta sitä käsitelleet työläiset kuolevat. Jo tämä on tragedia, sillä kirjan alkusivut ovat kuljettaneet meidät sisään työyhteisön ihmissuhteisiin.

Nykyajassa Torchwood elää tylsää sunnuntaita. Jack Harkness ehtii jopa siivota tiimin auton, sillä mitään ei kerta kaikkiaan tapahdu. Hän yrittää saada tiimin jäseniä pitämään vapaapäivää, mutta kaikki he vain hengailevat hubissa eri (teko)syistä.

Yhtäkkiä hälytys ilmoittaa tunkeilijasta hubissa. Kun Jack lähtee kellareihin selvittämään tilannetta, hän löytää sieltä vanhan tutun – Michaelin, joka on – tietenkin – se sama satamatyöläinen, joka jäi ainoana henkiin vuonna 1953. Hän ei ole ikääntynyt päivääkään.

Pikku hiljaa selviää, että Michael hyppii ajassa hallitsemattomasti. Hän on tavannut jokaisen torchwoodilaisen joskus (esimerkiksi Toshiko Saton tämän ollessa vasta lapsi). Hypyt tiimiläisten menneisyyteen voisivat olla vakka miten kiehtovia, mutta ne jäävät ontoiksi. Mitään kovin uutta emme heistä opi vaan pääosassa on juonen kuljettaminen eteenpäin.

Michael ei pysty pysymään aloillaan ajassa, ja se on toisaalta hyväkin. Häntä nimittäin jahtaa pari vondraxia, jotka osaavat aikamatkailla tahdonalaisesti ja haluavat poistaa tämän anomalian maailmasta.

Jack ja Michael päätyvät tietysti suhteeseen keskenään, mutta eivät kevyesti. Heille aika kulkee eri suuntiin; kun Michael tapaa Jackin, suhde on Jackin menneisyyttä, mutta Michaelille Jack on ventovieras. Jack myös tietää, miten Michael tulee kuolemaan, eikä voi asialle mitään.

  • Juonipaljastus päättyy

Trace Memory on mielenkiintoinen leikki ajassa hyppimisellä ja sen psykologisilla vaikutuksilla ihmismieleen. David Llewellyn ei ole lempi-Torchwood-kirjoittajani, mutta pärjää ihan hyvin. Tarina on kummallisen kiireetön ja fatalistinen ollakseen Torchwoodia – kaikki on tavallaan jo tapahtunut, eikä mihinkään voi vaikuttaa.


Design a site like this with WordPress.com
Get started