Trevor Baxendale (2007) Wishing Well.
–
“I understand quite a lot of things. Quantum physics and time travel. Black hole theory and cellular regeneration. I even understand cricket.”
Trevor Bexendalen kirjoittama Wishing Well ansaitsisi toisenlaisen kansikuvan. Okei, on kirjassa myös pääkalloja ja kaivosta tosiaan hehkuu outoa, vihreää valoa, mutta tämä ei ole mikään suoraviivainen Doctor Who -tarina, jota on maustettu kauhuelementeillä. Kansi johtaa harhaan.
- Juonipaljastuksia
Tarina alkaa, kun 10. Tohtori ja Martha Jones saapuvat englantilaiseen maalaiskylään. Kylän keskipisteenä on kaivo, jonka pohjalla huhutaan odottavan aarre. Samaan aikaan, kun Tohtori ja Martha juttelevat paikallisten kanssa, kaivon alla touhuaa kolme miestä kaivamassa tietään kohti aarretta.
Kaivossa on jotakin, mikä kiusaa Tohtoria. Hän päättää laskeutua kaivoon köydellä. Pitkän (liian pitkän) laskeutumisen lopputuloksena Tohtori on jumissa kaivon pohjassa, eikä hänen mukaan ottamansa radiopuhelinkaan toimi.
Tässä on tarinan ydin: on ahdasta, asiat etenevät hitaasti, maan pinnalla ei tiedetä, mitä kaivossa tapahtuu. Onko Tohtori vaarassa? Onko kaivossa edes mitään tavallisesta poikkeavaa? Miten pelastajat pääsisivät kaivoon?
Vaikka Baxendale on kirjoittanut tarinaan alienin ja maailmanlopun mahdollisuuttakin sivutaan, tarina on miellyttävän hidas ja rauhallinen. Alle 250-sivuisesta kirjasta on kulunut jo sata sivua ennen kuin Tohtori on laskeutunut kaivon pohjalle.
- Juonipaljastus päättyy
Wishing Well on loistavasti kirjoitettu Tohtori-seikkailu, jossa tunnelma on tärkeämpää kuin jatkuva toiminta. Juoksemista on yllättävän vähän. Sivuhenkilöihinkin ehtii tarinan edetessä kiintyä.
Tohtori on tunnistettava, ja keskusteluissa on paljon hykerryttävää huumoria. Tuntuu siltä, että kirjailija on aidosti rakastanut kirjoittamiaan henkilöitä. Lukija kiittelee joka sivulla.
Kukakirja 